Digitalisaation aalloilla

ICT Ladies risteilee digiajassa 5.6.2018

Maittavan brunssin jälkeen päästiin kuulemaan avaussanat Lealta. Minulla oli kunnia aloittaa digiaalloilla ensimmäisenä otsikolla ”Digitalisaatio – hyvä renki, huono isäntä”. Digiaallokko oli melkoisen voimakas, mutta pystyssä pysyttiin ja juttu luisti hyvällä porukalla. Oli ihana nähdä iso joukko uusia tuttavuuksia, joita digitalisaatio kiinnostaa. Merisairaudesta huolimatta oli mahtavaa kun syntyi keskustelua ja ja hyvää pohdintaa aiheen tiimoilta.

Miten digitalisaatio määritellään?

Puheessani käsittelin, miten digitalisaatio määritellään, ja miksi mielestäni se taso, jolla aiheesta keskustelua käydään, ei riitä. Digitalisaatiosta puhutaan yleensä joko hyvin yleisellä tai teknisellä tasolla. Ääntä ei juuri ole annettu sille tasolle ja taholle, joka tämän muutoksen keskellä joutuu toimimaan,  eli yksilöille osana (työn) muutosta. 

Ilmiö, jota kukaan ei pääse pakoon

Tein digitalisaatiosta diskurssianalyysia, tavoitteenani paremmin ymmärtää teemahaastatteluiden avulla, miten digitalisaatio ja sen merkitys esiintyy puheessa. Mitä merkityksiä digitalisaatio ja siihen liittyvä toiminta saa puheessa? Mitä digitalisaatio on muuttanut?

Mitä kaikkea teet tänä päivänä digitaalisessa maailmassa, johon vaikkapa 5 vuotta taaksepäin tarvittiin ihmisten kanssa vuorovaikutusta? Esim. junalippujen osto aseman tiskiltä ennen mobiililippuja.

Väline-diskurssi

Digitalisaatiota voidaan lähestyä perinteisesti teknologianäkökulmasta, jolloin vastaus kysymykseen, mitä digitalisaatio on, olisi äärettömän helppo. Tällöin digitalisaatio voitaisiin määritellä siten, että se on joukko sähköisiä työkaluja, jotka mahdollistavat nopeamman ja älykkäämmän tavan tehdä asioita uudella tavalla. Digitalisaatiolta odotetaan paljon; vapautta, yhdistävyyttä, nopeutta, oikea-aikaisuutta, helppokäyttöisyyttä, tehokkuutta ja järkevöitystä toimintaan.

Ristiriita tulee siinä, ettei yksinkertaisimmillaan digitalisaation tarjoamat tekniset ratkaisut tee mitään yksittäisten toimijoiden eikä organisaatioiden puolesta. 

Digitalisaation pelko -diskurssi

Yksi pelkoa ja kielteisiä kokemuksia aiheuttava tekijä on teknologiaan suhtautuminen itseisarvona ja monia toimintatapoja määrittävänä.

Digitalisaatio ei muuta parempaan itsessään yhtään mitään.

Digitalisaatio on työkaluna väline, joka mahdollistaa työn muutoksessa onnistumisen tai epäonnistumisen. Suhtautuminen digitalisaatioon ja työn muutokseen vaihtelee ihmisten välillä riippuen heidän omista lähtökohdistaan, kokemuksistaan ja taustoistaan. 

(Organisaatio)kulttuurin merkitys - kulttuuri mahdollistajana -diskurssi

Organisaatiokulttuurista on todettu, että se on suhteellisen pysyvä tila, koska se on syntynyt ja muotoutunut organisaation historian aikana ja sen muuttaminen on vaikeaa. Tästäkin huolimatta muutos on välttämätön. Meidän tulee ymmärtää, että jokaisessa organisaatiossa on (jo) oma kulttuurinsa ja sitä lähdetään muokkaamaan esimerkiksi tässä tapauksessa digitalisaation kautta haluttuun suuntaan.  Jotta muutos voi olla onnistunut, muutoksessa tulee huomioida se kulttuurinen perintö, jonka mukaan organisaatio on nyt toiminut ja tunnistaa ne halutut muutoskohdat, joilta osin kulttuuria halutaan uudistaa, jotta työn muutos on mahdollinen.

 Onnistunut muutos -diskurssi

Jos emme ymmärrä riittävän hyvin organisaation nykytilaa ja siihen vaikuttaneita kulttuurisia tekijöitä, emme pysty lähteä rakentamaan onnistunutta muutosta. Pelkkä digitalisaation tarjoamien työkalujen hyötyjen arviointi ja ratkaisujen summittainen käyttöönotto lisää riskiä Julkusen (2008) esiin nostamiin työn muutoksen negatiivisiin ilmiöihin.

Koska muutos on kompleksinen, tulisi kysyä, miten voidaan varmistaa, että henkilöstö on valmis muutokseen ja mitkä ovat oikeita tapoja saada työn muutos toteutettua onnistuneesti? 

Puheenvuorossani pyrin herättelemään jokaista tarkastelemaan omaa käsitystään ja suhtautumistaan digitalisaatioon ja millaisena toimijana itsensä tunnistaa. Tämän lisäksi alustuksen tarkoituksena oli herättää mielenkiintoa kulttuurin ja muutoksen teemoihin, joista pääsisimme seuraavaksi kuulemaan käytännön esimerkkejä. 

Heräsi hyvää keskustelua esityksen aikana mm. siitä, mikä on muuttunut? IT ja teknikka ei ole rakettitiedettä ja näitä ratkaisuja on ollut jo kauan ja samoja haasteita pyöritelty. 

Emmekö ole oppineet mitään vai ovatko haasteet muuttuneet? 

Tätä on jokaisen IT-palveluja tuottavan hyvä tarkastella. Olin erittäin iloinen siitä, kuinka asiakaskeskeisyys ja asiakaslähtöisyys nousi monessa puheenvuorossa keskiöön. Ymmärrämmekö asiakkaidemme (sisäisten tai ulkoisten) muuttuvia tarpeita? Muutoksen nopeus, asiakkaiden ja toimintaympäristön muutos pakottaa pysymään jatkuvassa liikkeessä. IT itsessään ei ole vaikeaa, mutta sen hyötykäytön vaikeaksi teemme me, humaanit, kompleksiset asiakkaat ja käyttäjät, omine tarpeinemme ja organisaatiokulttuureinemme. 

IT ei ole enää meidän IT-ammattilaisten etuoikeus ja meidän omaa. Siitä on tullut yhteistä omaisuutta ja se nostaa kysymyksen, mikä on asiakkaan ja palvelutarjoajan vastuu? Peräänkuulutin meidän IT-ammattilaisten vastuuta sanottaa ja tulkita liiketoiminnan ja käyttäjän suuntaan teknologian mahdollisuuksia, jotta tutkimuksessa esiin nousseita digitalisaatioon liittyviä pelkoja pystytään hälventämään. 

Oli aivan mahtavaa kun keskustelussa nousi esiin dialogin ja uudenlaisen osaamisen tarve. Pelkkä teknologinen osaaminen ei riitä, vaan pitää ymmärtää, miten teknologisella ratkaisulla pystytään auttamaan sitä ympäristöä ja niitä käyttäjiä, joiden käyttöön suunniteltu ratkaisu on tulossa. 

Mikäli kulttuuri ei mahdollista avointa, rehellistä ja läpinäkyvää keskustelua, on myös vaikeampi saada digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista paras potentiaali irti.

Oman esitykseni jälkeen pääsimme kuulemaan, miten uudenlaista kulttuuria luodaan Goforella ja miten sitä johdetaan. Meille Goforen mielenkiintoista tarinaa kertoi liiketoimintajohtaja Kristiina Härkönen.

Kristiinan puheesta jo alkumetreiltä huokui Goforen kulttuuri ja missio muuttaa maailmaa.
Oli ihana kuulla käytäntöön viedyistä asioista ja siitä, miten yritykseen hakeutuvat henkilöt, jotka peräänkuuluttavat työn merkityksellisyyttä.

Oli puhuttelevaa kuulla, kuinka Kristiina kävi läpi yrityksen arvoja ja korosti, kuinka ne eivät voi olla päälleliimattuja tai ulkoa opeteltavia vaan 

arvoja käytetään päivittäisessä johtamisessa.

Oli herättelevää pohtia, mitkä asiat työyhteisössä tuovat iloa sekä mistä innostus koostuu.

Kristiina vahvasti toi esille ilon ja vapauden tunteen merkityksen. Pitää olla innostunut omasta tekemisestä, muuten ei voi auttaa asiakkaita menestymään.

Läpinäkyvyys mahdollistaa uudistumiskyvyn ja rakentaa luottamusta

Itseohjautuvuus ja kurinalainen tekeminen

Työkulttuurissa työkaverit ovat voimavara, erityisesti silloin kun on haastava projekti tai päivä. Itseohjautuvuus ja ’kalaparvimainen’ tapa eivät kuitenkaan tarkoita päämäärätöntä "häröilyä", vaan se vaatii määrätietoista, Kristiinan sanoin kurinalaista tekemistä, jota tekevät kovanluokan ammattilaiset. Se että työnteko on kivaa, ei tee siitä päämäärätöntä.

Oli aivan mahtavaa kuulla joukkoistetusta positiivisesta palautteesta, josta pääsimme ihan livenä kuulemaan tuoreen Goforelaisen kuulumiset: kuinka hänen työkaverinsa olivat jo ensimmäisten kuukausien aikana huomanneet hänen onnistumisensa ja antaneet positiivista palautetta, jonka seurauksena hän oli ansainnut itselleen viinipullon. Hyvä Tuula!

Johdon vastuu ja yhteisöllisyys

Johdon tehtävä on antaa mahdollisuus visiointiin ja ajatusten sekä parannusehdotusten toteuttamiseen. Tämä kulttuuri ei toimi siten, että vastuu siirretään johdolle, vaan ongelmiin pitää itse puuttua jos haluaa parantaa asioita -  siihen annetaan mahdollisuus.

Kun yritys kasvaa, miten saada pidettyä yhteisöllisyyttä yllä? Goforella on upesti luotu erilaisia kerhoja, kuten kahvi- tai suklaakerho, puutarha- ja koirakerho, jossa työntekijät voivat samojen vapaa-ajanintressien piirissä jakaa intohimojaan työkavereiden kesken. Oma bändi oli kova juttu!

Vaikka Goforen kaltainen yrityskulttuuri kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta, on myös muistettava että johtaminen voi olla raadollista tällaisessa kulttuurissa. Myös johtajat ovat inhimillisiä ja täysillä mukana. Ei ole kyse enää pelkästä työstä, vaan elämäntavasta. On jatkuvaa tasapainottelua, miten siirtää tällaista kulttuuria uusille tekijöille ja säilyttää tämän onnistumisen ydin, rikkomatta sitä. 

Kiitos Kristiina, oli todella inspiroivaa kuulla teidän kulttuurista. Kiitos kun jaoit meille tarinanne!

Tauolle siirryttäessä keskustelut jatkuivat. Kiitos kaikille sydäntälämmittävästä palautteesta. Oli ihana tutustua paremmin ja vaihtaa ajatuksia arjen haasteista tämän teeman ympärillä.

Innostavan aamupäivän jälkeen saavuimme Tallinnaan.
Laivan irrottautuessa Tallinnan satamasta, saimme nauttia ihanasta kanasalaatista kuohuvan kera, meikkausvinkeistä ja ostosreissun jälkeen oli vuorossa lisää mielenkiintoisia puheenvuoroja.


Jaakko Avikainen (IT Vendor Manager) UPM:ltä kertoi meille, mitä tarkoittaa digitalisaatio yrityksen ekosysteemissä. Alkuun Jaakko kertoi UPM:n uusista liiketoiminta-alueista, esim. biomassan uusista käyttötarkoituksista. Melkoisen innovatiivista toimintaa kun yhtymäpintaa löytyi jopa kosmetiikkamaailmaan..

Digitalisaation osalta Jaakko nosti aamupäivän puheeseen liittyen osaamisen tarpeen ja miten pitää kehittyä. On aina upeaa kuulla, kun organisaatiossa on ymmärretty oikeanlaisen osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen tarve. UPM on menossa ketterään kehitykseen ja kokeilevaan kulttuuriin: 

Aiming higher 

On mahtavaa kuulla, kuinka UPM:llä kannustetaan uudenlaiseen ajatteluun. Liiketoiminnan haasteena on vaihtoehtojen runsaus; mikä toimii meille? Jaakko nosti esille aiemmin keskustelussa olleen liiketoiminnan ja IT:n vuoropuhelun puutteen. Miksi tilanne on edelleen tällainen? Olisi helpompaa jos liiketoiminnan puolelta lähtisivät enemmän aktiivisemmin tarttumaan digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Digitalisaation murros nähdään valitettavan usein kuitenkin pelkästään IT:n asiana. Hankala teema, jonka eteen pitää tehdä töitä, jotta liiketoiminnan ja IT:n dialogia saadaan lähemmäs toisiaan. Siitä syntyy kilpailykykyä ja -etua. Jaakko kertoi Hackathonissa tehdystä ongelmanratkaisusta, jonka avulla pystyttiin olemassa olevien tekniikoiden kautta tuottamaan reaaliaikaista tilannetietoa tuotteiden saapumisesta loppuasiakkaalle. On innostavaa, kuinka erimuotoiset yhteistyöt, innovaatiokilpailut ja kumppanuudet voivat mahdollistaa uusia innovaatioita ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Digitaalisen konseptikehittämisen malli vaikuttaa selkeältä ja siltä on lupa odottaa ketteryydeltään positiivisia tuloksia.

Jaakko nosti puheessaan esille mm. lohkoketjuteknologian, joka mahdollistaa materiaalin jäljitettävyyden ja kilpailuedun. Myös koulutuksen merkitys korostuu teknologioiden ja uusien innovaatioiden hyödyntämisessä muutoshallinnan rinnalla. Muutoshallinta korostuu nykypäivänä että synergioita pystytään hyödyntämään. Pelkät teknologiat eivät riitä, vaan niitä on osattava hyödyntää älykkäästi.

Muutosvastarinnan esiintymisestä tuli kysymys, ja Jaakko kertoi, kuinka aiempi tehostaminen, säästäminen ja supistaminen eivät ole tukeneet ketterää kehittämistä. Kun halutaan muutoksia, pitää myös mittarit ja kannustimet rakentaa sen mukaan. Tämä aihe nostatti keskustelua ja keskusteluissa nousi esiin  ajatus, kuinka "nykyään juostaan kovaa, mutta paikallaan."

Ihminen ei kykene innovoimaan, jos hän ei pysty pysähtymään ja keskustelemaan. 

Upean digipäivän päätti toimitusjohtaja Katriina Valli Zyfra Oy:stä aiheella "Älyä IoT:hen". Ilman automaatiota ja robotiikkaa meillä ei voi olla keinoälyä. Nyt meillä on teknologinen tehokkuus ja kyvykkyys hyödyntää tätä mahdollisuutta.

Keinoälypuolella on NLP, kuvantunnistusta, konenäköä, adaptoituvia chattibotteja ja koneoppimista. Näiden ympärillä tällä hetkellä touhutaan, vinkkasi Katriina selventäessään, mitä todella tapahtuu AI-maailmassa. Katriina ansiokkaasti korjasi vääriä olettamuksia ja käsityksiä keinoälyn hyötykäytön ja potentiaalin tasosta tällä hetkellä.

Datan laatu vaikuttaa kriittisesti tekoälyn hyödyntämiseen

Sovellukset kehittyvät sellaisiksi, että me käytämme mobiililaitteissa keinoälyä jo nyt - osin huomaamatta (esim. Siri). Mitä tarvitaan että joku teknologia nostaa päästään? Pitää olla..

Tuska. Tarjooma. Tietoisuus

Katriina kertoi mukaansatempaavalla tavalla esimerkkejä siitä, mitä tekoälyllä voidaan tänä päivänä oikeasti tehdä ja mikä on vielä tulevaisuutta. Skenaario vanhustenhoidosta, jossa yhdistyi vanhustenhuollon sisäiset datat ja ulkoiset datat (kuten wikipedia), jotta hoidon laatua pystyttiin kehittämään.

Ennakoiva analytiikka

Katriina kertoi, kuinka ei olla tässä kovin hyvällä tolalla Suomessa eikä Pohjoismaissa. Ainoa kenellä on parhaiten kunnossa on Puolustusvoimat. Kyse on siitä, että mallinnetaan sitä mikä on tehokkain, turvallisin tapa. Katriina kertoi esimerkkejä tuotantolaitosten automaatiosta, siitä miten valvotaan tekemistä tehostamisen ja turvallisuuden vuoksi. Sen sijaan että pelättäisiin valvontaa ja nostettaisiin esimerkiksi luottamuspulaa esiin, on pystytty monitoroimaan parhaimpia käytäntöjä ja huolehtimaan turvallisuusseikoista. Katriina vakuutti, kuinka automaatiolla ja tekoälyn hyödyntämisellä pyritään suojaamaan ihmisiä tavalla tai toisella sekä tehostamaan toimintaa. On kaikkien etu että asiat toimivat, down timeja ei tule, eikä onnettomuuksia tapahdu. Tällä hetkellä toimimme kuvan mukaisesti heikon tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Keskustelua ja debattia on myös aiheuttanut arvio keinoälyn singulariteetista ja sen ajatuksen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta.

Katriina otti esiin yrityksen Leiki, joka hyödyntää automaattista sisältöanalyysiä ja reaaliaikaista käyttäjän kiinnostusten oppimista. Eli se tarjoaa päätöksenteon apua markkinointiautomaatioon. Yksinkertaisuudessaan opetetaan algoritmit löytämään data clustereita. Näiden esimerkkien pohjalta saatiin hieno katsaus nykytilasta tällä saralla, ja ideoita ja vinkkejä siihen, miten jo pienillä askelilla voisi päästä hyödyntämään tätä potentiaalia. Aivan mahtava kuulla, mikä on tekoälyn tilanne tällä hetkellä. Mielenkiintoisia keskusteluja ja kysymyksiä riitti satamaan tuloon saakka.

Yhteenvedon ja yhteystietojen vaihtamisen jälkeen oli aika kiittää ja lähteä kohti kotia monta uutta tuttavaa ja tarinaa rikkaampana. Kiitos kaikille mahtavasta päivästä! Ollaan yhteydessä :)